consumer direct           cdfin.info          

Ruoka ja energia, hankala suhde

Consumer direct / Pääkirjoitus 22.11.2007

Consumer Direct seuraa bensiinin ja ruoan hintaa. Miksi tämä yhdistelmä bensiini ja ruoka on rinnastettu? Ruoan ja energian hankala suhde on maapallon kohtalonkysymys, joka vain kärjistyy. Viimeaikojen puheenaiheita on hallitusneuvotteluista alkaen ollut bioenergia ja sen lisääminen. Myöhempi huoli on koskenut ruoan hinnan nousua, koska vehnän ja maitotaloustuotteiden, etenkin maitojauheen markkinahinta on noussut äkisti. Ns. maailmanmarkkinahinta ja varastojen riittävyys vaikuttavat niin bensan kuin ruoan hintoihin. Vaikka sitä kotimaisen ruoan suhteen ei heti ymmärtäisikään.

Kehityksen kulku on seuraava: Maailman ympäristöongelma ja kasvihuoneilmiö johtaa bioenergian lisäämiseen. Bioenergiaa tehdään myös ruokakasveista. Ruoan hinta nousee. Köyhissä maissa ruoan riittävyydestä tulee iso ongelma. Bioenergian käyttöönotto on kehittyneissä maissa piristysruiske maataloudelle ja teollisuudelle. EU:ssa paineet ruoan hintojen alentamiseen kasvavat. Hintojen alenemiseen EU:ssa päästään, kun 2015 luovutaan kiintiö- ja interventioärjestelmästä. Kiintiöjärjestelmästä luopuminen voi tapahtua jo aikaisemmin. Tähän on olemassa nyt jo suuria paineita. Tämä on haaste Suomen maataloudelle 141-tukien lisäksi. Eikä siinä vielä kaikki. EU:ssa tuottajahinnat eivät ole nousseet viimeisen seitsemän vuoden aikana kuten kuluttajahinnat yleensä. Tähän on olemassa moniakin syitä. lisää aiheesta : Varoituksen ääniä FAO hehkuttaa bioenergian lisäämistä.

Kehitysmaatutkija Pekka Seppälä on huolestunut ruoan riittävyydestä köyhissä maissa, koska mm.viljasta on alettu tehdä polttoainetta autoihin. Energian kulutus nousee ja energialähteet ehtyvät. Energian hinta nousee, ja vaihtoehtoisten energialähteiden suhteellinen kannattavuus kasvaa. Silloin yhä useammasta ruokakasvista kannattaa tehdä polttoainetta. Hintakilpailu energian ja ruoan tuotannon välillä on todellisuutta. Seppälä painottaa globaalia yhteisvastuuta asian hallitsemisessa. Seppälä toteaa lisäksi, että maailman maa- ja metsätalous saa piristysruiskeen, kun öljyn hinta nousee ja useista kasveista on tullut kilpailukykyisiä energianlähteitä. Biopolttoaineiden tuotanto johtaa maailman maatalouden uuteen kukoistukseen. Toisaalta öljyn korvaaminen ruokakasveilla johtaa ruoan kallistumiseen. Kun rikkaat maat ohjaavat maataloustuotantoaan kohti biopolttoaineiden tuotantoa niiden kyky viedä ruokaa vähenee, mikä johtaa nälkään köyhissä maissa.

Pekka Seppälä katsoo, että ongelman ratkaisu on poliittisissa valinnoissa, joiden kautta biopolttoaineiden käyttöä nyt ja tulevaisuudessa ohjataan. Jos kiinalaiset ja intialaiset yltyvät syömään lihaa ja korkeasti jalostettuja tuotteita, köyhemmiltä mailta loppuu vilja. Seppälä korostaa, että globaali ruokaturva ja energiankulutus ovat törmäyskurssilla. Niiden saattaminen samalle viivalle edellyttää kykyä löytää kokonaisuuden kannalta sopivat ratkaisut. Se ei ole helppoa ja vaatii poliittisia päätöksiä. Biopolttoaineen kysyntää voidaan luoda säännöstelyllä ja tukiaisilla. Valtiovalta voi määrätä polttoaineiden tuottajia sekoittamaan bensiiniin tietyn prosenttimäärän biopolttoainetta.

Seppälä näkee sääntelyn merkityksen siinä, että maanviljelijöiden asema paranee, kun he pystyvät ottamaan käyttöön vajaakäytössä olleita peltoja.

Lähde: Pekka Seppälä 19.12.2006 " Ruoka ja energia törmäyskurssilla" ulkoministeriön kehityspoliittisen viestinnän julkaisussa Kehitys-Utveckling 4.2006.

Taustaa, EU:n tuotantokiintiöt maataloudelle

EU:n maatalouspolitiikkassa markkinoiden toimintaa säädellään tuotantokiintiöilla ja interventiojärjestelmällä, joilla rajoitetaan tuotantoa ja tarvittaessa tuetaan hintoja ostoilla interventiovarastoon. Maitokiintiöt ovat EU:n nykyisillä päätöksillä voimassa vuoteen 2015. Kiintiöistä luovutaan, ellei uusia päätöksiä tehdä. Suomalaiselle maidontuotannolle kiintiö- ja interventiojärjestelmä ovat olleet erittäin tärkeitä. Kiintiöiden avulla on voitu turvaa tuotanto korjeiden tuotantokustannusten alueilla, joissa vaihtoehtoiset työmahdollisuudet ovat vähäiset. Kiintiöjärjestelmän alasajo olisi suurimpia muutoksia EU:n maatalouspolitiikassa vuosikymmeniin. Se alentaisi maitotuotteiden hintoja, koska tuotanto kasvaisi selvästi kysyntää enemmän. Maidontuotanto lisääntyisi merkittävästi alueilla, joilla yksikkökustannukset ovat alhaiset, ja puolestaan vähenisi epäsuotuisilla alueilla kuten Suomessa.

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on yhteistyössä Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) kanssa selvittänyt kiintiöjärjestelmän päättymisen vaikutuksia EU:n maitotuotemarkkinoilla ja Suomessa. Enemmistö EU:n jäsenmaista kannattaa kiintiöistä luopumista. Mahdollista on, että kiintiöjärjestelmästä asteittain luovutaan jo ennen vuotta 2015. Maailmanmarkkinahintojen nousu vuonna 2007 sekä rehun kallistuminen asettaa EU:ssa paineita maitokiintiöiden poistamiseen. Maidontuotanto kasvaisi ja hinta laskisi. Juuston ja jogurtin tuonti lisääntyisi ja vientimarkkinoilla kilpailu kiristyisi. MTT arvelee, että tämänvuotinen markkinatilanne, jossa maitojauheen hinta on rajusti noussut, ei muodostune pysyväksi. Hinnat tulevat laskemaan, kun tarjonta kasvaa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Lähde: Maitokiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset Suomen maitosektorille. MTT:n selvityksiä nro 144. www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts144.pdf

Kehityksen taustaa, bioenergia
FAO katsoo, että bioenergian käytön lisäämisen puolesta puhuu fossiilisten polttoaineiden hintojen kohoaminen, eriityisesti raakaöljyn hinnassa, energian saannin turvaaminen, ilmaston muutos ja maaseutuelinolojen kehitys ja köyhyyden vähentäminen. Bioenergiamarkkinat riippuvat harjoitetusta politiikasta useimmissa maissa, koska biopolttoainetuotanto ei ole kilpailukykyisiä fossiilisten polttoaineiden suhteen. Selvästi suurimmat bioetanolin tuottajat ovat Yhdysvallat ja Brasilia. Etanolialijäämä USA:ssa 2005-2007 ja ennätystuotanto sokeriruo'ossa Brasilian aiheutti kaikkien aikojen suurimman vientihuipun Brasiliasta. FAO:ssa tunnustetaan, että nopea kasvu bioenergian haltuunotossa sisältää myös riskejä ruoan saannin turvaamisessa ja ympäristönsuojelussa. Viljan käyttö energian tuotannossa on äkisti kasvanut ja joidenkin viljalajien hinta on noussut. Myös ympäristölle tapahtuu haitallisia asioita. Käytetyt viljalajit ovat samanlaistuneet , käytetään enemmän lannoitteita ja torjunta-aineita, jotka pilaavat maaperää ja vesialueita. Asia koskee eniten ehkä maan käytön muutoksia ja luonnonmetsät ja ruohikot muutetaan energiatuotannon viljelysmaaksi. Tämä muuttaa biodiversiteettiä ja ekosysteemiä , mutta myös lisää samalla kasvihuoneilmiön emissioita. lähde: A REVIEW OF THE CURRENT STATE OF BIOENERGY DEVELOPMENT IN G8 +5 COUNTRIES

Consumer Direct tarkkailee kuluttajan arkea.