consumer direct           cdfin.info     julkaisu      

Mitkä ihmeen maailmanmarkkinahinnat? / Consumer Direct / 3.3.2008

Tuskin älämölö 141-tuista oli päättynyt, kun saatiin uusi uutisaihe: elintarvikkeiden hinnat nousevat vuonna 2008 rajusti. Ruoan hinta kallistuu, koska maailmanmarkkinahinnat kallistuvat. Mitkä ihmeen maailmanmarkkinahinnat ja mitä se Suomen hintoihin voi vaikuttaa? Tuottajat näyttävät nyt kumminkin olevan ensimmäisen kerran EU:n aikana suu messingillä. Eikä vain Suomessa. Ruoan hinnat nousevat globaalisti. Netissä voi nähdä, miten hintakeskustelu käy kuumana yltympäri maapalloa.

Euroopan Unioni on elintarviketuotannossa mahtivaikuttaja. Juuston vientimarkkinoista Eu:n osuus on ollut 42 prosenttia, voimarkkinoista 36 prosenttia, rasvattomasta maitojauheesta 22 prosenttia ja täysmaitojauheen markkinoista 32 prosenttia. Koska EU on mahtitekijä maailman meijerituotemarkkinoilla, on EU:n maitotaloustuotteiden tuotantoa koskevilla päätöksillä laaja vaikutus maailman kauppaan ja -hintoihin. Maailman vehnämarkkinoilla EU on pienempi tekijä kuin meijerituotteissa, sillä EU: n osuus on noin 10 prosenttia maailmankaupasta.

Maailmanmarkkinahinnat kallistuvat ja kysyntä on kasvamassa. Tuotannon lisäämistä vaaditaan. Mitä EU:ssa oikeastaan ajetaan takaa? Kysymykseen kannattaa hakea vastausta EU:n ulkopuolelta, oseaniasta ja Usa:sta. Kolme suurinta tuottajaa ovat EU, Uusi Seelanti ja Australia. Hintojen oletetaan pysyvän suhteellisen korkeina lähivuosina, koska kolme suurinta tuottajaa rajoittavat tuotantoa. Maitotaloustuotteiden vientimarkkinoiden oletetaan hidastuvan vuoteen 2009 saakka. Kotimarkkinoilla on suurempi merkitys kolmen suuren vientimarkkinoihin kuin kauppapolitiikalla.

EU:n toimenpiteet vaikuttavat kaikkien suurten tuottajamaiden maatalouspolitiikkaan. Euroopan Unioni on tukenut voimakkaasti voi- ja maitojauhemarkkinoita ja sitä syytetään protektionismista. Tuotantokiintiöillä pyritään korkeampiin hintoihin ja vientitukia on käytetty ylijäämän dumppaamiseen. Tukimuodoilla on pyritty alempiin kuluttajahintoihin. Nyt kuitenkin on tehty reformi: interventiot vähenenevät ja kiintiöt loppuvat vuonna 2015. Vientituet vähenevät ylituotannon laskiessa. Suora tukea maksetaan tuottajille tuotannon keskiarvojen summille, siten tukia ei linkitetty tuotantoon. Myös ympäristön hoitoa tuetaan.

Maatalouden tukia on EU:ssa pakko saada laskemaan jo pelkästään uusien jäsenmaiden tulon vuoksi. Suurin osa EU:n budjetista käytetään vieläkin maataloustukeen ja rakennerahastoihin. Maitokiintiöjärjestelmän katsotaan haittaavan merkittävästi EU:n maitosektorin kilpailukykyä, kehitystä ja tehokkuutta etenkin tilanteessa jossa maitotuotteiden kysyntä kasvaa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

EU:n maidon tuotantoa on rajoitettu kiintiöjärjestelmällä vuodesta 1984, mikä käytännössä se tarkoittaa sitä, että moniin vuosiin ei ole ollut mahdollista havaita, miten maidon tuotanto reagoi maidon hinnan muutoksiin. Arviot EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutuksista vaihtelevat eri tutkimuksissa riippuen analyyseissä tehdyistä oletuksista tuottajien kiintiöylijäämästä (quota rent), kysynnän ja tarjonnan joustoista, perusvuodesta sekä toteutettavista kaupan vapauttamistoimista. Kiintiöiden poistaminen voi aiheuttaa merkittäviä alueellisia siirtymiä EU:n maidontuotannossa. Maidontuotanto kasvaisi 1-10 prosenttia ja tuottajahinta alenisi 10-30 prosenttia. Suomelle se merkitsee juuston ja jugurtin tuonnin lisääntymistä sekä vientimarkkinoiden kilpailun kiristymistä (Lehtonen 2008).

Euroopan komissio on esittänyt maitokiintiöiden kasvattamista 1.4.2008 alkaen kahdella prosentilla. Euroopan parlamentti on kannanotossaan ollut toimenpiteelle jossain määrin nihkeä. Maitotaloustuotteille luvataan Suomessa jälleen toukokuussa 2008 hinnankorotuksia. Ovatko ns. maailmanmarkkinahinnat taas nousussa? Suomessa on maitotaloustuotteiden vienti arvoltaan kaksinkertaistunut vuosina 2002-2006. Hyvin vetävä vienti osaltaan luo korotuspaineita kotimaassa. Sen vuoksi kiintiöiden kasvattaminen on suotavaa. Maailman vehnämarkkinoilla EU on pienempi tekijä kuin meijerituotteissa, sillä EU: n osuus on noin 10 prosenttia. Viljan suhteen voidaan jo paremmin puhua maailmanmarkkinahinnoista. Vuosi 2007 on kuitenkin kaikin tavoin epäedullinen viljasadolle. Argentiina rajoittaa vientiä. EU:ssa sateet alentavat viljan laatua Saksassa ja viljelypinta-alaa on vähennetty UK:ssa, Tanskassa ja Ruotsissa, mikä alentaa tuotantoa. Ukrainassa ja Itä-Euroopassa kuivuus rajoittaa tuotantoa. Kuivuus on ongelma myös Marokossa ja Pohjois-Afrikassa. Yhdysvalloissa vehnäsato epäonnistuu odotuksissa, samoin Canadassa. Australiassa viljapörssin vaihto on vähäinen. Vehnän hinta on ollut rajussa nousussa.

Globaalit riskit 2008
World Economic Forum on kartoittanut vuoden 2008 globaaleja riskejä. Ruokaturva on noussut yhdeksi keskeiseksi riskialueeksi. Ruokaturvalla tarkoitetaan ruoan saatavuuden taloudellista ja fyysistä mahdollisuutta. Ruokaturva on akuutti riskikysymys niissä valtioissa, joissa ruoka muodostaa käytettävissä olevista tuloista yli 50 prosenttia.

Lehtonen, Heikki 2008 (toim.): Tiivistelmä, MTT:n Taloustukimus, selvityksiä 144: EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistamisen vaikutukset Suomen maitosektorille
Globaalit riskit 2008: World Economic Forum http: //www.weforum.org/pdf/globalrisk/report2008.pdf